International Orientation Week 15.-21.9.

(8.10. Muutama kuva lisätty.)

Ihan ensiksi on sanottava, että suosittelen vaihtoon lähteville vapaaehtoisia orientaatioita, jos niitä vain suinkin tarjotaan! Ainakin minulle orientaatiosta oli uskomattoman paljon hyötyä, eikä pelkästään käytännön asioiden kanssa. Siellä sai varaslähdön kaupunkiin ja erityisesti muihin vaihtareihin tutustumisessa, ja minullekin tarttui mukaan muutama hyvä ystävä ja paljon mukavia tuttavuuksia. :)

Sheffieldissä orientaatio alkoi viikkoa ennen fuksien saapumista, ja hintaan sisältyi majoitus sunnuntaista lauantaihin, aamiainen ja illallinen joka päivä, lounas kahtena päivänä sekä ohjelma. Tästä lystistä tosiaan pulitin 175 puntaa, ja maanantaisaapumisella varustettu paketti olisi ollut 145 puntaa. Orientaatiota vetivät pitkälti vanhemmat opiskelijat (joista suurin osa oli kansainvälisiä), mutta en koskaan oikein päässyt heidän sisäisestä hierarkiastaan perille, joten kutsutaan heitä vaikka yleisesti assareiksi.

Stephenson Hall oli orientaatioviikon keskus ja, mikä tärkeintä, siellä syötiin illallinen!

Höpöttelin aiemmin jo pidemmälti ensimmäisestä päivästä innostuneeseen ja sekavaan sävyyn, joten ei siitä sen enempää. Mainittakoon kuitenkin, että sattumalta tuossa tekstissä mainitut Melanie ja Anna ovat jääneet parhaimmiksi ystäviksi orientaatiosta! The Nursery Tavern -nelikon neljäs, Lourdes, asuu nykyään kauempana, joten häntä ikävöimme usein sydän syrjällään. :(

Melanie, Anna, minä ja viini -- kuva otettu muutama päivä sitten, mutta 

orientaatioviikolta ei ole hirveästi kuvia, joten menköön!

Lourdes ja Melanie kuvattuna superlaadukkalla halpisnokialla!

Viikon aikataulu oli aika tiukka, joten väliaikaisessa kämpässä tuli oleskeltua lähinnä yöllä ja taju poissa. En siis ehtinyt luoda kovin tiukkaa tunnesidettä huoneeseen, ja ainoa asia mitä siltä ikävöin, oli ”puutarhanäkymä” ikkunasta; täällä kotona ikkuna antaa kävelytielle ja välillä opiskelijat aiheuttavat melusaastetta. :D Myös väliaikaisista kämppiksistä muutamalle tuli juteltua enemmänkin, joten heihin on aina välillä kiva törmätä.

Väliaikainen koti!

Tuolta huoneesta olisin kyllä voinut tuoda vaatehuoneen mukanani... :)

Ehdittiin käydä viikon aikana vähän tutustumassa Sheffieldin keskustaan, joka on Jyväskylän kasvatille aika hemmetin iso ja pelottava! Vasemmanpuoleinen liikenne ja ratikat eivät ainakaan auttaneet asiaa, saati sitten oikuttelevat sään jumalat. Lähinnä kävin keskustassa rypistelemässä kulmiani kännykkäasioissa, jotka eivät meinaan millään halunneet järjestyä. Milloin olisi tarvittu brittiläinen pankkitili, milloin taas ei ollut oikeanlaisia SIM-kortteja jäljellä… Lopulta päädyin hankkimaan kakkospuhelimeksi Nokian halpakapulan ja liittymäksi prepaidin rajattomalla netillä ja tekstareilla, jolla olen tähän asti pärjännyt ihan hyvin. Kännykkäasioita hoitaessa sitä huomasi ensimmäisen kerran, että nyt ollaan muualla kuin Suomessa, ja että asiointi ei sujunut ihan yhtä hyvin kuin äidinkielellä.

Muutoin päivät täyttyivät lähinnä erilaisista esittelyistä ja luennoista, jotka olivat hyödyllisyys- ja mielenkiintoisuusasteeltaan vaihtelevia. Kokonaisuudessaan olen kuitenkin tyytyväinen, että niillä tuli käytyä, sillä muutama semitärkeä juttu olisi jäänyt ilman niitä tekemättä. Sosiaalisempaa ohjelmaakin oli tietysti! Tietovisa tiistaina, jossa joukkueemme ”Talvisota” sijoittui viidenneksi (ja joukkueita oli montakymmentä!), keskiviikon pippalot Student’s Unionin upouusissa baaritiloissa ja viikon ehdottomat kohokohdat: torstain Chatsworth-retki ja perjantain Formal Dinner!

Varastin kuvan Melanien Facebookista >:D

Pieni osa puutarhaa

Chatsworhin kartanoa on käytetty useammankin tunnetun elokuvan lavasteena, esim. Ylpeys ja Ennakkoluulo (Firth-versio). Paikka oli ihan uskomattoman upea ja minä toope sitten unohdin ottaa kameran mukaan… Kun saavuimme paikalle, satoi aika reippaasti eikä sisälle saanut viedä ruokaa, joten neljä bussilastillista kansainvälisiä opiskelijoita värjötteli puiden alla mutustellen kolmioleipiä. :D Kävimme onneksi kierroksen sisällä heti eväiden hävittämisen jälkeen, joten ulos päästessämme sade oli aikalailla loppunut ja pääsimme tutkimaan puutarhaa rauhassa. Paluumatka aurinkoisen Peak Districtin läpi vain paransi päivää entisestään!

Viimeisen illan Formal Dinnerin vieraisiin kuului kansainvälisten opiskelijoiden, assareiden ja yliopiston edustajien lisäksi mm. Sheffieldin Lord Mayor Vickie Priestley. Puheita ei ollut liikaa, seura oli hyvää, viini ilmaista ja ruokakin ihan hyväksyttävää, joskaan ei loistavaa. Jatkot koostuivat muutamasta juomasta, aika monesta vanhasta popkappaleesta ja tanssimisesta hyvässä seurassa. Kaiken kaikkiaan ilta oli hieno lopetus hienolle viikolle – hienointa oli herätä aamiaiselle seuraavana aamuna puoli kahdeksalta ja muuttaa yhdeksältä! :D

Formal Dinner -pöytäseurue

Omaan kotiin oli kuitenkin ihana päästä, etenkin tähän nimenomaiseen kotiin näiden nimenomaisten kämppisten kanssa. Teoriassahan asetuin heti taloksi ja purin matkalaukut ja laitoin huoneen nätiksi, mutta taas todellisuudessa… Minut tunteville ei varmasti ole yllätys, että laukut retkottavat edelleen lattialla ja suurin osa vaatteista asustaa epämääräisessä pinossa koko roskan päällä. Huokaus. Taidan kämpästä tarinoida tarkemmin kunhan olen saanut tämän tilanteen selviteltyä, joten sitä odotellessa… ;)